Taidesanasto

Oletko ihmetellyt outoja taidetermejä? Mitä tarkoittaa installaatio? Mikä on happening? Oletko kuullut biotaiteesta? Nykytaiteen kenttä pursuaa erilaisia taiteen tekemisen tapoja ja joskus on hyvä sivistää itseään tutustumalla sanastoon.

Taidekasvatuksen professori Helena Sederholm on koonnut blogiinsa upean taidesanaston, josta löytyvät kaikki mieltä askarruttavat nykytaiteen käsitteet. Käy ihmeessä tutustumassa!

http://artenoux.net/taidesanasto/

Video - Wassily Kandinsky maalaamassa 1926

Venäläinen Wassily Kandinsky oli yksi tunnetuimmista abstraktin (ei-esittävän taiteen) tekijöistä 1900-luvun alussa. Hänen laajat tutkielmansa pisteesä, viivasta ja pinnasta ovat vielä nykyäänkin yhtenä osana sommittelun opetusta (tutustu Kandinskyn teokseen "Taiteen henkisestä sisällöstä" 1912).

Kandinsky kuvaa hienosti kohtaamistaan Claude Monet'n "Heinäsuova"-teoksen äärellä:

”Ja nyt yhtäkkiä näin ensimmäisen kerran maalauksen. Minusta tuntui, että ilman näyttelyluetteloa ei olisi voinut arvata, että kyseessä on heinäsuova. Epäselvyys oli minusta vastenmielistä. Minusta tuntui, että taiteilijalla ei ollut oikeutta maalata niin epäselvästi. Ihmeissäni ja hämilläni huomasin kuitenkin, että maalaus ei antanut minulle rauhaa ja kiehtoi, syöpyi mieleeni ja ilmaantui odottamatta silmieni eteen kaikkine yksityiskohtineen. Olin aivan sekaisen kaikesta tästä enkä kyennyt vetämään johtopäätöksiä, jotka nyt tuntuvat niin yksinkertaisilta. Mutta tajusin erään asian. Rohkeimmatkin unelmani ylittävä paletin voima, josta minulla ei ollut aavistustakaan, avautui nyt minulle. ”

Katso video Kandinskysta maalaamassa!

Taidehistoria - Poptaide

 

Poptaide sai alkunsa Englannissa ja Yhdysvalloissa 1950-luvun puolivälissä ja sen huippukautta oli 1960-luku. Suuntauksen synty liittyi taloudelliseen nousuun ja kulutusyhteiskunnan muotoutumiseen. Poptaide voidaan nähdä myös vastareaktiona ekspressionistisille taidesuuntauksille (kuten surrealismi ja impressionismi).

Poptaiteilijat pyrkivät teoksissaan rikkomaan rajoja taiteen ja arkipäiväisten esineiden, kuvien ja populaarikulttuurin tuotteiden välillä. Usein poptaiteessa taiteilijan kädenjälki pyrittiin hävittämään ja samalla herättämään keskustelua siitä mikä on taidetta. Kuuluisan poptaiteilijan Andy Warholin usein käyttämä tekniikka serigrafia (myös silkkipaino ja seripaino, eng. screen-printing. Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Silkkipaino) oli esimerkki tällaisesta prosessia. Serigarfialla voitiin helposti ja edullisesti toistaa kuvaa useita kertoja. Taiteeseen oli tuotu monistamisen ja mekaanisen toiston ajatus. Taiteilija ei enää tehnytkään originelleja, vaan hänen työnsä alkoi muuttua käsityöläisyydestä kohti ideoita ja ajatustyötä.

Poptaiteessa taiteilijat hankkivat aiheensa mm. sarjakuvista, kuvalehdistä, mainoksista, pakkauksista, viihteestä, elokuvista, popmusiikista, radiosta ja televisiosta. Ylipäänsä aiheena oli massakulttuuri ja myöhemmin koko amerikkalainen elämänmuoto. Poptaide oli myös selkeästi yhteiskuntakriittistä, poliittista ja ajankohtaisia aiheita kommentoivaa.

Poptaide käytti teoksissaan mainoksista ja sarjakuvista tuttua ilmaisua: esittävyys, realistisuus, viivan ja rakenteen voimakas selkeys sekä kirkkaat värit. Taiteilijat käyttivät paljon silkkipainoa ja kollaasitekniikkaa.

Suomalaisista poptaiteilijoista voidaan mainita Harro Koskinen (ks.http://fi.wikipedia.org/wiki/Harro_Koskinen). Hänen 60-luvulla tekemänsä populaarikulttuurin kuvastoa hyödyntäneet teoksensa ja teossarjansa herättivät aikanaan kovaa keskustelua. Koskinen esimerkiksi sai jumalanpilkkatuomion teoksestaan "Sikamessias". Kuva alempana sikatuotano-sarjassa.

Tehtävä 6 - Savirasia

Taidehistoria - Surrealismi

Surrealismi on maailmansotien välillä vaikuttanut taiteen ja kirjallisuuden antiporvarillinen ja perinteisiä arvoja vierastanut suuntaus. Suuntauksen huippukausi sijoittuu ajalle 1924-1930. Toisen maailmansodan jälkeen surrealismi vaikutti vielä suuresti Euroopan ja Yhdysvaltojen taiteessa.

Surrealismi on nähty vastareaktiona rationaaliselle, järkiperäiselle taiteelle, ennen kaikkea kubismille. Surrealistien pyrkimyksenä oli tuoda ihmisen tiedostamaton ja alitajuinen esiin. Taiteilijat perustivat ajatuksensa Sigmund Freudin teorialle ihmisen tajunnan jakautumisesta yliminään ja piilotajuntaan (Id, minä ja yliminä. ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigmund_Freud). Surrealistit etsivät tietä sattumien ja unien hallitsemaan "ylitodelliseen".

Surrealismin taiteelle oli ominaista unenomaiset, irrationaaliset, maagis-mystiset sommitelmat, jotka koostuivat todellisuusilmiöistä ja symboleista sekä oudoista tila-aika-suhteista. Merkittäviä taiteilijoita olivat Salvador Dali, Rene Magritte, Giorgio de Chirico sekä Marc Chagall. Jokainen taiteilija käsitteli surrealismia omalla tavallaan.

Kuvanveisto ja plastinen sommittelu

Veistos on kolmiulotteinen taideteos. Veistos on aina materiaalia ja tilaa. Veistoksia tekee kuvanveistäjä. Veistostyyppejä on mm. reliefi, installaatio, vapaasti tilaan sijoitettu veistos, monumentti torso ja mobile. Materiaaleina kuvanveistäjä voi käyttää puuta, savea, kiveä ja metallia (nykyään myös romua, luontoa ja valoa).

STRUKTUURI JA TEKSTUURI

Struktuuri tarkoittaa rakennetta ja rakennustapaa. Struktuuri viittaa aina kolmiulotteiseen.

Tekstuuri puolestaan tarkoittaa pintarakennetta. Esimerkiksi kankaan tai paperin pinnassa oleva kaksiulotteinen kuviointi.

Esimerkki struktuurista ja tekstuurista. Jyväskylän torilla oleva monumentti "Torikuningas" Otto Toivaselle.

Taidenäyttely - Olli Marttila, muistikuvia Litorinanmereltä

Jyväskylän taidemuseo Holvissa avautui eilen uusi näyttely: Olli Marttila - muistikuvia Litorinanmereltä. Samaan aikaan avautui myös toinen näyttely alakerran näyttelytilassa: 6 taiteilijaystävää.

Vasemmalta Erkki Piirtola, Olli Marttila ja 2 taiteilijaystävää 

Olli Marttilan taidenäyttelyn avajaiset 10.10.2013

Olli Marttilan teoksissaan käyttämiä itsetehtyjä pastelliliituja

Olli Marttila - "Kirjoittajan maa ja taivas" 1998 (yksityiskohta teoksesta)

Olli Marttila on vuonna 1948 syntynyt kuvataiteilija, jonka retrospektiivinen näyttely on nyt nähtävillä Jyväskylän taidemuseo Holvissa. Esillä on piirustuksia, maalauksia ja veistoksia vuosilta 1973 - 2013. Marttilan taiteen kokonaiskuvaan kuuluvat varhaiset 1970-luvun surrealistis-naivistiset öljymaalaukset, 1980-luvun omaelämäkerralliset vesivärimaalaukset, Gloria Witosen nimiin kirjattu lyhyt tuotannon kausi 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa sekä keskeisimpänä 1990-luvulta lähtien omaperäiset pastellimaalaukset.

Olli Marttila opettaa kuvataidetta Oriveden Opistossa. Opiston myötävaikutuksella hänestä tuli pastellimaalari 1990-luvun alussa. Ratkaisevan sysäyksen pastelliliitujen valmistamiseen ja käyttöön hän sai opistolle vierailevaksi opettajaksi tulleelta Antero Kahilalta. Keraamikon koulutuksen saaneena Marttila löysi pastellimaalauksesta oman luontaisen tekniikkansa. Myrkyttömien ja itse tehtyjen pastellivärien käytön kautta syntyi teoksille tyypillinen maaväriasteikko, jota sittemmin ovat täydentäneet ja syventäneet Suomen maaperästä saatavat värit sekä maalaaminen savulla tai savella.

Teksti on lyhennelmä Jyväskylän taidemuseo Holvin näyttelyesittelystä:
http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/muistikuvia_litorinamerelta

Näyttely "6 taiteilijaystävää" esittelee Olli Marttilan taiteilijaystävien teoksia. Kaikkia taiteilijoita yhdistää Oriveden opisto.

Jyväskylän taidemuseo Holvin näyttelyesittely:
http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/6taiteilijaystävää

Taidehistoria - Kubismi

 

Kubismi on 1900-luvun alussa syntynyt maalaus- ja veistotaiteen tyylisuunta, joka keskittyy pääsääntöisesti yksinkertaisiin geometrisiin muotoihin. Nimi kubismi viittaa kuutiota tarkoittavaan sanaan "cube", jota kriitikko Georges Vauxcelles käytti Georges Braquen teoksista vuonna 1908.

Suuntauksen alulle panijoita olivat Georges Braque ja Pablo Picasso. Kubismi pyrki uudenlaiseen tapaan kuvata todellisuutta. Siinä hylättiin yhden pakopisteen kautta esitetty perspektiivinen kuvatila ja kohde kuvattiin monelta suunnalta samanaikaisesti. Tätä tilankuvaamisen tapaa kutsutaan simultaaniperspektiiviksi (simultaani = samanaikainen, perspektiivi = näkökulma).


Esimerkki simultaaniperspektiivistä. Kasvot on kuvattu sivusta, silmät on kuvattu edestä, suu on kuvattu edestä, hiukset osittain ylhäältä, helmet ylhäältä ja sivusta... Näin yksi näkökulma voidaan rikkoa ja samassa kuvassa voi olla yhtäaikaa monta eri näkökulmaa!

Aiheina kubisteilla olivat usein maisemat, muotokuvat ja asetelmat. Kubistit pelkistivät aiheensa muodot kuutioiksi, kartioiksi, lieriöiksi ja palloiksi. Kuvan peruselementit piste, viiva ja pinta olivat selkeästi läsnä. Tilarakenne purettiin tasopinnoiksi. Enää ei haluttu esittää mahdollisimman vakuuttavaa kuvaa todellisuudesta, vaan tärkeämmäksi nousi itse kohteen kuvaaminen useasta eri näkökulmasta samanaikaisesti.

Kubistit kehittivät myös kollaasitekniikan, jossa sanomalehdistä, kankaista, väripapereista ja tapeteista leikattiin ja liimattiin osia maalaukseen.

Kubistit myös ihailivat lasten tapaa piirtää. Picasso on sanonut: "Minulta meni 30 vuotta oppia piirtämään kuten lapset". Lasten piirtämät ja toistamat skeemat kiehtoivat kubisteja, joille todellisuuden orjallinen jäljentäminen ei tuonut enää taiteellista arvoa teoksille. (ks. postaus "Lapsen kuvallinen kehitys")

Kubistit olivat oman aikansa taidemaailman radikaaleja uudistajia. Kubismi onkin yksi 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista taidesuuntauksista.

Pablo Picasso "Asetelma hillolla ja lasilla" 1914-15

Georges Braque "Mies kitaran kanssa" 1914

Pablo Picasso "Avignonin naiset" 1907

Pablo Picasso "Guernica" 1937

Georges Braque "Viulu ja kynttilänjalka" 1910

Taidehistoria - Impressionsimi

Impressionsimi syntyi Ranskassa 1860-luvun lopulla ja sen kultalkautena oli 1870-luku. Impressionismin syntyyn vaikutti ranskalaisen maalaustaiteen valtavirrasta poikenneiden taiteilijoiden kyllästyminen virallista, akateemista, taidemaailmaa kohtaan sekä ulkoilmamaalauksen kehittyminen. Uutena keksintönä tuohon aikaan oli nimittäin värien pakkaaminen metallituubeihin (mikä on meille tänäpäivänä itsestäänselvyys) ja kevyiksi suunnitellut ja liikuteltavat maalausvälineet (kuten taitettava jalusta).

Sana impressionismi tulee sanasta impressio, suomennettuna vaikutelma. Suuntauksen taiteilijoita ryhdyttiin nimittämään pilkallisesti impressionisteiksi heidän ensimmäisen oman näyttelynsä jälkeen vuonna 1874. Vuonna 1877 taiteilijat ottivat itse käyttöön kyseisen nimityksen.

Impressionistien maalauksissa korostettiin hetkellistä valoa, tunnelmaa ja liikettä. Maalarit käyttivät pääsääntöisesti puhtaita ja intensiivisiä (hyvin kylläisiä) värejä. Taiteilijoille ominaista oli viimeistelemätön muotokieli, jossa sivltimen vedot jätettiin näkyviin. Tämä oli hyvin radikaalia omana aikanaan, jolloin katsojat olivat tottuneet loppuun asti siloiteltuun ja tarkkaan sivellintyöskentelyyn. Impressionistit maalasivat usein työnsä ulkona, saaden näin maalauksiinsa "oikean" valon "oikeana" hetkenä. Maalaukset viimeisteltiin ateljeessa.

Tärkeää impressionistisissa teoksissa ei ollut aihe, vaan värien, valojen ja varjojen kuvaaminen. Usein impressionistit kuvasivat kuitenkin maisemia, puistoja, tavallisia kahviloita ja kaupunkinäkymiä.

Impressionismia pidetään 1800-luvun yhtenä tärkeimpänä taidesuuntauksena, koska se muutti taiteilijoiden tavan tehdä kuvia hyvin radikaalilla tavalla. Tärkeimpiä impressionistisia taiteilijoita olivat Edgar Degas (1834-1917), Paul Cézanne (1839-1906) ja Claude Monet (1840-1926).

Claude Monet - "Nainen ulkona" 1886

Claude Monet - "Lummelampi" 1899

Paul Cezanne - "Maria-talo matkalla Chateau Noirille" 1895

Claude Monet - "Itkevä paju" 1918-19

Edgar Degas "Tanssijat harjoittelevat" 1877

Edgar Degas "Nainen kylvyssä" 1886

Paul Cezanne "Kortinpelaajat" 1892

Tekstin tiedot on osittain suoraan lainattu ja osittain referoitu Jyväskylän yliopiston taidehistorian aikajanalta, osoitteesta https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana

Siellä kannattaa muutenkin käydä tutustumassa jos taidehistoria kiinnostaa!

Tehtävä 7 - Iso teos

Syyslomasta johtuen emme pystyneet aloittamaan tällä viikolla savityön tekemistä (tehtävä 6). Niinpä oppilaille esiteltiin tehtävä 7, joka on kurssin niin kutsuttu "päättötyö" eli ISO TEOS.

Tässä tehtävässä on tarkoitus soveltaa kaikkea kurssilla oppimaansa. Kuvataiteessa se tarkoittaa vapaavalintaista tekniikkaa ja vapaavalintaista sisältöä työhön. Vain muoto on sidottu, jotta opiskelijat voisivat syventyä taidehistorian tyylisuuntiin. Tehtävässä jokainen opiskelija voi näyttää miten hyvin osaa kurssilla opetetut asiat! Tehtävää voidaan ajatella eräänlaisena kokeena.

Tehtävässä valitaan yksi taidehistorian tyylisuunta. Opettaja esittelee neljä eri tyylisuuntaa tulevien tuntien aikana: impressionismi, kubismi, surrealismi ja poptaide. Teokseensa voi kuitenkin valita myös jonkun muun tyylisuunnan, jos kokee sen itselleen läheisemmäksi.

Teos tehdään vapaalla tekniikalla A2-paperille. Voi valita jo jonkun aikaisemmissa tehtävissä käytetyistä tekniikoista:

Piirtäminen: lyijykynällä, grafiitilla, tussilla tai hiilellä.
Maalaaminen: akvarelliväreillä (vesiväreillä)
Kollaasi: lehdistä tai väripapereista.

tai vaihtoehtoisesti kokeilla jotain uutta:

Piirtäminen: värikynillä, pastelliliiduilla tai öljypastelleilla
Maalaaminen: akryyliväreillä, akvarellikynillä
Kollaasi: tulostetuista kuvista, valokuvista, nuoteista, karkkipapereista etc...

Tai sitten voi yhdistää kaikkia tekniikkoja ja tehdä ns. sekatekniikalla! :)

Tehtävä 5 - Sommitelmaharjoitus

Arviointiperusteina: sommittelu, muotojen leikkaaminen, siisteys, tasapainoisen ja dynaamisen sommitelman ero, värioppi

Jos tahdot oikein hifistellä, voit tehdä läpikuultavuuden illuusion Josef Albersin tapaan!

Josef Albersin läpikuultavuuden illuusio. Harjoitustyö.

Josef Albersin läpikuultavuuden illuusio. Harjoitustyö.

Sommittelu - Tasapainoinen ja dynaaminen sommitelma

Klassinen jako sommitteluperiaatteissa on jako tasapainoisiin ja dynaamisiin sommitelmiin.

Tasapainoinen sommitelma, sidottu rytmi, staattinen tasapaino ja symmetria ovat sukulaisia keskenään, ja viittavat samankaltaiseen sommitteluun.

Tasapainoisessa sommitelmassa kuvapinnan elementit ovat tasapainossa. Sommitelma ilmaisee rauhaa ja levollisuutta. Usein tällainen vaikutelma syntyy vaakasuorista ja pystysuorista viivoista, rauhallisen värisistä pinnoista ja samankokoisista pisteistä.

Dynaaminen sommitelma taas on jatkuvassa liikkeessä. Se ilmaisee levottomuutta ja määrätietoisuutta. Dynaamisen sommittelun viivat ja pinnat antavat lupauksen jostain tulevasta. Diagonaaliset viivat, erikokoiset muodot ja vaihtelevat pinnat koetaan liikkuviksi ja jännitteisiksi. Dynaamista sommitelmaa voi kuvata myös sanoilla jännitteinen ja vapaa rytmi.

Esimerkki tasapainoisesta sommitelmasta

Wassily Kandinsky - Sommitelma VIII (1923). Esimerkki dynaamisesta sommittelusta

Sommittelu - Kuvapinnan peruselementit piste, viiva ja pinta

Sommittelu on ilmaisun aiheiksi ja välineiksi valittujen ainesten järjestelyä johonkin rajattuun paikkaan. Sommittelua on esim. pukeutuminen, sisustaminen, pöydän kattaminen, lehden taittaminen, rakennusten suunnittelu, maalauksen tekeminen...

Maalaustaiteessa ja kuvataiteessa sommittelulla tarkoitetaan kuvapinnalla olevien elementtien järjestämistä tiettyjen periatteiden mukaisesti. Kuvan peruselementit ovat piste, viiva ja pinta.

Piste on kuvaelementeistä kaikkein yksinkertaisin. Se on katseen kohdistaja, huomion herättäjä. Yksi piste voi jakaa kuvapinnan monella eri tavalla. Erikokoiset yksittäiset pisteet antavat pintaan syvyysvaikutelman, ryhmissä ne näyttväät nousevan samalle tasolle, ja useina ryhmittyminä ne antavat vaikutelman rytmistä. Piste antaa kokonaisuudelle leikkimielellä viimeisen silauksen sanonnassa "piste iin päälle"

Piste on vetää katsetta puoleensa!

Viiva syntyy kun piste lähtee liikkeelle. Viivoja on kolmenlaisia: horisontaalisia (vaakasuoria), vertikaalisia (pystysuoria) ja diagonaalisia (vinoja) viivoja. Horisontaaliset viivat tulkitaan usein tuovan rauhaa, pysyvyyttä, persuvoimaa ja tasapainoa. Vertikaaliset viivat kuljettavat korkeuksiin ja syvyyksiin. Diagonaaliset viivat kuvaavat liikettä ja dynamiikkaa.

Neljäntenä viivatyyppinä voidaan nähdä kaarevat viivat, jotka tulkitaan aistillisiksi, pehmeiksi ja joustaviksi.

Erilaisia viivoja

Pinta syntyy kun viiva lähtee liikkeelle. Pinnalla on aina muoto ja väri. Pintojen avulla on helppo jakaa kuvapinta eri alueisiin. Pinnan väri vaikuttaa voimakkaasti siihen miten se koetaan. Pinta koostuu erilaisista tihentymistä, rakenteista, verkostoista ja materiaaleista. Se voi olla harva tai tiheä, ohut tai paksu, todellinen tai kuvitteellinen, kestävä tai hauras, pitävä tai läpipäästävä, tahmea, nahkea, liukas, karhea, läpinäkyvä, heijastava, imevä, hylkivä, kylmä tai lämmin.Tässä vain muutamia esimerkkejä pinnan ilmaisullisista ulottuvuuksista!

Mark Rothkon maalauksia

(Lähde: Wetzer, Hannele 2004. Värivaaka. Tammi. Helsinki. s.48-49)

Näyttely: Fiona Kelly - There are thousands of taps dripping

Fiona Kelly on irlantilainen kuvataiteilija, joka työskentelee tällä hetkellä residenssin turvin Jyväskylässä. Hänen näyttelynsä "There are thousands of taps dripping" on nyt nähtävillä Galleria Ratamossa Jyväskylän veturitalleilla. Suosittelen tutustumaan! :)

Fiona Kelly (s.1985) on koonnut yksityisnäyttelyynsä suurikokoisia linopiirroksia, stereovalokuvaa ja videoita. Näyttelyssä Kelly tuo esille kaupunkimaisemaa ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta. Hän on kiinnostunut erityisesti ihmisten hylkäämistä tavaroista, jätekasoista, rakennustyömaa-alueista ja keskeneräisistä luonnon takaisin valtaamista epätiloista. (lähde: Galleria Ratamon näyttelytiedote, http://www.jyvaskyla.fi/ratamo/galleria/nayttelytoiminta)

Fiona Kelly, linopiirros

Näyttelytiedote löytyy Galleria Ratamon kotisivuilta osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/ratamo/galleria/nayttelytoiminta

Fiona Kellystä löydät lisätietoa hänen kotisivuiltaan:
http://fionakelly.co/

Linopiirroksesta (myös linoleikkaus, linogarfiikka, linokaiverrus) löydät lisätietoa wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Linocut

Taidenälkäisille!

Jos taidehammasta kolottaa, värioppi puristaa päätä ja varjostaminen tuntuu nihkeältä niin käy tuulettamassa päätäsi erinomaisten taideblogien inspiroivilla kuvilla!

"This is colossal"
http://www.thisiscolossal.com/

"Boooom!"
http://www.booooooom.com/

Eilen yle tv 2 lähetti erinomaisen taidedokumentin "Banksy - Exit through the gift shop", joka kertoo Banksysta ja vähän muistakin katutaiteilijoista. Kiitokset Docventures!

Banksy

Banksy

Banksy

Banksy

Banksy

Invader

Tehtävä 4 - Väriasetelma

Yksisävyharmonia:
(toiselta nimeltään valööriharmonia) Yksisävyharmoniassa on käytetty ainoastaan yhtä sävyä ja sen valöörivaihteluita. Voit valita esimerkiksi sinisen ja sekoittaa siihen ainoastaan mustaa tai valkoista. Näin sävy pysyy muuttumattomana, mutta valööri muuttuu. Voit hieman myös murtaa väriä.

Vastasävyharmonia:
Vastasävyharmoniassa käytetään sävyä ja sen vastasävyä, sekä niiden valöörivaihteluita. Vaikuttavimman vastasävyharmoniasta saa tekemällä toisesta sävystä hallitsevamman kuin toisesta. Voit hieman myös murtaa väriä.

EXTRA Lähisävyharmonia:
Lähisävyharmoniassa käytetään yhtä sävyä ja tämän lähisävyjä, sekä niiden valööri ja kylläisyysvaihteluita. Lähisävyt tarkoittavat väriympyrän yhtä neljännestä.

Lisäohjeita: